Onko taiteilija poikennut aiheestaan? Tuliko työstä yhtä suttua ja yksitoikkoista yritelmää?
Onko näkemys kuin kirjopesua vaille oleva kangas?
Ehyen viivan kauneus on siinä, ettei pelätä sen liikevoimaa ja muistetaan, että homehtuneet ja sammaloituneet ajatukset voi pestä pois.

Liisa

Onko olemassa rohkeutta ja henkilökohtaista vapauden tunnetta? Miksi silmä ei pysty ihailemaan maalauksellisia maisemia? Entä näkeekö maisemataulun, jos se ei pistä silmään? Onko aina pakko provosoida?

Liisa

Taiteilija väsyy välillä työhönsä - laskeutuu ylhäältä alas. Viimeiset voiman rippeensä kerättyään hän pyrkii taas maalaamaan niin, että teokset huokuvat ilmaa, joka on kirkkaan kuultavaa ja sitä on helppo hengittää. 

Liisa

Inspiraatio, tuo henkisen vireyden käsittämätön tila, voi jatkua pitkään. Kun uskoo omaan lahjakkuuteensa, voi kuvata näkemänsä rohkeasti. Inspiraatio pitää taiteilijan jatkuvassa sisäisessä jännityksessä, mutta onko valittu polku oikea? 

Liisa

Ovi
sulkeutuu, ovi avautuu.
Lapinlahden sairaalarakennuksen pihalla
kipsijalka
muisteli Suomen kansalliskirjailijaa Aleksis Kiveä.

Miten
maalata yhtä tuoreesti, vapaasti
ja viimeistellysti kuin
kirjailija kirjoitti?

Jäädessään
kahden muotokuvamaalauksen kanssa,
taiteilijakin voi kuulla
ihmisääniä.

Liisa

Muutaman vuoden takaisessa
kuvassa kiistelty hahmo heijastuu ikkunasta.
Kiistellyn hahmon oli maalannut mielipiteitä
jakanut taiteilija.
Nykytaiteen museon näyttely jakoi
myös mielipiteitä.
Ikkunan edessä ollut kipsijalka piti näkymästä
ja yritti painaa mieleensä juuri sen varjojen väreen
joka toi eloa kasvoille.
Taiteilija näkee ja huomaa usein sen mitä
muut eivät näe hänen töissään lainkaan
tai minkä muut oppivat näkemään myöhemmin.
Taide vaatii antautumaan sille kokonaan.
Sen tiesi myös kipsijalka tuo taiteilijan alter ego.

Uudet avajaiset, uudet maailmat.
Nähdään näyttelyissä.

Liisa

Omituisuuksia ja ilveilijän elkeitä
pehmeällä hiekalla esittävä kipsijalka
ymmärtää ajan suhteellisuuden.
Kipsijalka ymmärtää myös, että aurinko ja
musta väri eivät siedä toisiaan.
Taiteilijasta kaikki aikaisempi näyttää usein
avuttomalta tai liian vaatimattomalta,
vaikka niin ei olisikaan.
Taiteilija voi kuitenkin vain itse päättää
näkeekö asioissa pelkistettyä kauneutta,
valoa ja ilmavuutta, kirkkaita värejä,
murrettuja värejä tai sitä kauneutta mitä
mustan eri sävyt tuovat valkoiselle pohjalle.
Vain henkilökohtaisella vapauden tunteella
varustettuna taiteilija jaksaa tehdä työtään
kokeillen ja leikkien, mutta ihan vakavissaan.
Liisa

Vilkkaasti liikennöidyllä
kadulla, korkealla
presidentin varjossa,
myhäilee kipsijalka.
Olemus on ylväs,
voimakas ja kaiken osaava.
Taiteilija oppii kokeilemalla,
käyttämällä värejä rohkeammin
tai harkitummin.
Hän aloittaa uudestaan ja
uudestaan saaden aikaan
ajatusten ruuhkan.
Usein ympärillä olevien
värien paljous ja voimakkuus
aivan pyörryttää.
Kuitenkin jokainen
siveltimenveto voi ollakin
vapautuneempi.

Liisa

Ikkunoiden takana
vaihtuva maisema.
Kaikkialla minne katse osuu
näkyy selkeitä pintoja.
Paikallinen väritys
on paikoin tumma,
paikoin kirkas.
Toiset värit ovat sameita,
toiset läpikuultavia.
Taiteilija värisee innostuksesta.
Salaman leiskahdus!
Elämä on matka.

Liisa

Suomalaisessa
maisemassa
näkyy koivuun nojaileva
kipsijalka.
Paikka on lähellä
suosittua hiekkarantaa.
Haaveileva tarkkailija
miettii kesäillan voimaa,
maiseman tekemää
vaikutusta,
hetkellä jolloin
varjot nielevät valon.

Liisa